Kävin eilen taas vaateostoksilla. Tekisi mieli ostaa sitä sun tätä nyt kun olo tuntuu hyvältä ja kevyeltä terveellisen ruokavalion ja sokeritasapainon löytymisen ansiosta. ("Kevyt" on suhteellinen käsite.) Mutta se maha. Mahdun kyllä yhä useampiin vaatteisiin, mutta mikään ei istu vaan pingottuu makkarankuoreksi pötsini ympärille.
Mammavaatteiden valmistajat eivät tähän mennessä ole uskoneet, että minunkin kokoiseni ihminen voisi olla raskaana. Nyt sain kuitenkin itseni tungettua XL-kokoisiin äitiysfarkkuihin. Jätin ostamatta, koska lahkeet olivat noin kilometrin liian pitkät. Sen sijaan löysin sievän, petroolinsinisen tunikan, jossa on poikkileikkaus rinnan alla ja jossa on armollisesti tilaa vatsakummulle.
Viime raskauden aikana en ostanut yhtään uutta vaatetta, koska kapenin muualta sitä mukaa kun vatsa kasvoi ja saatoin käyttää omia vaatteitani äitiysvaatteina loppuun asti. (Joku hyöty ylipainostakin, hähää.) Nyt maha on kuitenkin suurempi, ainakin tällä hetkellä ja lempparihousuni ovat jo käyneet pieneksi. Sitä paitsi, shoppailu onkin yllättävän kivaa, kun oikeasti löytää kaupastakin vaatteita eikä tarvitse aina tilata telttoja ellokselta.
Hienoa, tunika! Kyllä se vaan välillä piristää, kun voi johonkin törsätä.
VastaaPoistaMutta miten siellä tk:n rojulaitteilla tehdyssä ultrassa kävi? Kansalla on oikeus tietää! No hyvä on, ei ole, mutta kansa on syvässä myötäelämisen tilassa.
:D Siellä kävi sillä lailla hyvin, että näkyvyys oli ilmeisesti kelvollinen ja tuomio oli"niukahkosti, mutta normaalin rajoissa". Voi kuulemma odottaa kaksi viikkoa seuraavan kontrollin kanssa eli sinne rakenneultraan.
PoistaHieno juttu!
PoistaJei! Hyvä hyvä!
PoistaTietysti sisäinen neurootikkoni olisi toivonut koko veden vähentymisen olleen väärä hälytys, mutta on tämä se seuraavaksi paras vaihtoehto. :) (Pahin ollen se, että se olisi katastrofaalisesti vähentynyt entisestään.)
Poista