Kävin tänään äitipolilla. Lääkäri ultrasi ja sai kooksi ensin 5+6, sitten 6+1 eli luultavasti munasolu on irronnut ainakin pari päivää myöhemmin kuin luulin. Kuvittelin tunteneeni irtoamiskipua maanantaina (kipu on käynyt tutuksi epätoivoisen yrittämisen vuosina paremmin kuin hyvin), mutta koska raskaus ei näkynyt testissä tuon kivun perusteella laskemanani kuukautisten alkamispäivänä, olen luultavasti erehtynyt. No, vähintään 6+0 sen täytyy olla, koska ei kai isännänkään sotilaat yli neljää päivää elä.
Sain luvan/käskyn aloittaa insuliinin, Protaphanen iltaisin kuudella yksiköllä näin aluksi. Kaksi yksikköä voi omatoimisesti lisätä kolmen päivän välein. Jos aterioiden jälkeiset arvot ovat päin pyllyä jatkuvasti, pitää soittaa äitipolille. Muussa tapauksessa sieltä soittaa lääkäri parin viikon päästä.
Seuraava ultra on vasta heinäkuun alussa. En halunnut niskapoimuseulaan/verikokeeseen, joten alkuraskauden ultra on viikolla kaksitoista plus. Kätilö oli lääkäriä ymmärtäväisempi. Lääkäri kehotti miettimään vielä, kätilö ymmärsi ratkaisun täysin, koska tuntee raskaushistoriani. Mitä muuta se seulonta voisi tuoda mukanaan kuin ahdistusta, tai helpotusta, eikä jälkimmäiselle ole tarvetta, koska olen varsin optimistisin mielin liikkeellä muutenkin. Minkäänlainen raskauden keskeytys ei tulisi kysymykseen vaikka niskapoimu pullottaisi kuinka. Se on eri asia, miten luonto nämä asiat hoitaa, mutta minä en ota enkä halua ottaa asiaan kantaa.
Maha- ja selkäkivut ovat pysyneet poissa. Sen sijaan lievää kuvotusta on alkanut ilmaantua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti